Onttolan historia
”Joensuun rajawartiosto muuttaa Höytiäisen kasarmille. Sotaministeriön nyttemmin luovutettua Joensuun rajawartiostolle Höytiäisen kasarmin toistaiseksi käytettäwäksi, tulee rajawartiosto esikuntineen kaikkineen huomenna muuttamaan mainitulle kasarmille.”
Sanomalehti Karjalainen 30.3.1922
Vuonna 1922 Joensuun rajavartiosto muutti Joensuusta Kontiolahdelle, jossa edelleen sijaitsee Pohjois-Karjalan rajavartioston esikunta. Uutta sijoituspaikkaa etsiessä tarjolla olivat tilat Uimaharjusta, mutta alustavasti keuhkotautiparantolaksi kaavailtu Höytiäisen reservikasarmi sopi rajavartioston tarkoituksiin paremmin niin sijaintinsa kuin potentiaalinsa puolesta. Välirauhan aikana aluetta ryhdyttiin kutsumaan Onttolaksi, mikä sittemmin vakiintui alueen nimeksi.
Höytiäiselle 1880-luvulla rakennetut rakennukset olivat vanhoja ja korjauksen tarpeessa. Vesikatot olivat heikossa kunnossa, keittiössä lämpötila saattoi talvisin laskea pakkasen puolelle eikä alueella ollut sähköä. Sähköt ja puhelinyhteydet kankaalle järjestyivät sisäministeriön rahoituksella niin, että linjat miltei kaikkiin kenttävartioihin oli vedetty 1930-luvun loppuun mennessä. Tiet niihin sen sijaan olivat monesti surkeita kärrypolkuja.
Rakennuskantaa korjattiin, uudistettiin ja laajennettiin 1920- ja 1930-luvuilla rakentamalla esimerkiksi päävartio, komentajan virka-asunto, ruokala sekä kasarmirakennus. Jatkosodan jälkeen on kasarmia ja ruokalaa laajennettu sekä purettu puiset rakennukset pois. Tilalle valmistuivat uusi esikunta, autotallit, koulutus- ja huoltorakennus sekä lisää asuntoja.
Vuodesta 1928 talvisodan alkamiseen saakka RAUK koulutti rajavartiostojen aliupseereja Höytiäisellä. Vuosina 1933–1935 Höytiäisellä toimi Rajavartiokoulu, joka nimensä mukaisesti antoi ammatillista koulutusta rajavartijoille. Koulu oli päätetty perustaa Lieksaan, mutta ensimmäisten vuosien koulutus toteutettiin Höytiäisellä, kunnes Lieksaan valmistuivat tarvittavat tilat. Lieksassa Rajavartiokoulu toimi vuoteen 1956 saakka.
Työntekijät perheineen muodostivat tiiviin yhteisön, joka järjesti Höytiäiselle mm. yhteistä virkistystoimintaa ja talkootöitä sekä kilpaurheilua Rajavartioston Urheilijoissa. Vuonna 1923 perustettu seura oli aluksi tarkoitettu rajavartioston työntekijöille sekä heidän perheenjäsenilleen. Nimi muutettiin Höytiäisten Urheilijoiksi vuonna 1939, kun seura haluttiin avata myös siviilijäsenistölle. Aluksi menestystä tuli yleisurheilussa ja sota-aikojen jälkeen erityisesti suunnistuksessa ja ampumahiihdossa. Varainhankinnan nimissä Onttolan ruokalassa järjestettiin elokuvanäytöksiä ja ampumaparakissa tansseja.