Pohjois-Karjalan rajavartiosto 1947–
Rauhansopimuksen ratifioinnin jälkeen Rajavartiolaitos luopui rykmenttiorganisaatiosta ja 30.6.1947 RjP 2 sai nimekseen Pohjois-Karjalan rajavartiosto. Komppaniat säilyttivät etelästä pohjoiseen kasvavat järjestysnumeronsa, kunnes vuonna 1973 käyttöön otettiin johtopaikan maantieteelliseen sijoittumiseen perustuvat nimet: Tohmajärven, Ilomantsin sekä Lieksan Rajajääkärikomppania. Vuonna 1993 rajakomppaniat muuttuivat rajavartioalueiksi, jotka lakkautettiin vuoden 2010 lopussa. Vuoden 2011 alusta lähtien rajalla toimineet Tohmajärven, Ilomantsin sekä Lieksan rajavartioasemat ovat suoraan rajavartioston komentajan alaisuudessa.
Sukset sekä polkupyörät ovat kuuluneet rajavartijoiden kalustoon vuodesta 1919 lähtien. Ensimmäinen moottoriajoneuvo, komentajan moottoripyörä, saatiin Joensuun rajavartiostoon toukokuussa vuonna 1920. Moottorikelkat tulivat Rajavartiolaitokseen 1970-luvulla. Niitä oli aluksi vähän eivätkä ne olleet ominaisuuksiltaan nykyisen kaltaisia, sillä kelkat pysyivät heikosti lumen päällä. Rajavartioasemalla oli yksi joukkueenjohtajalle tarkoitettu moottorikelkka. Muuten hiihdettiin kelkan tekemää uraa. Sittemmin kelkat ovat kehittyneet vastaamaan paremmin haasteellisia oloja.
Teiden ja aukeiden valvonnassa sekä havaintojen tekemisessä rajan toiselle puolen tornit olivat merkittäviä. Ennen torniverkoston rakentamista tähystystä pyrittiin suorittamaan korkeilta paikoilta ja järvien rannalta. Tornien kopin seinissä oli maastopiirrokset ja torneissa varusteena kiikarit. Myöhemmin tornitähystyksen korvasivat kamerat sekä helikopterilla suoritetut valvontalennot.
Tekniset laitteet ovat muuttaneet rajavartijoiden tehtävänhoitoa. Polun yli viritetyllä langalla saattoi osoittaa liikkujan suunnan. Hiekkaan tai pehmeään maahan jääneistä jäljistä taas pystyi päättelemään oliko kulkija ihminen vai eläin. Jo 1960-luvun lopulla kehiteltiin ensimmäisiä versioita valvontakameroista asentamalla laatikkokameraan etälaukaisin. Innovaatio tosin tuotti lähinnä luontokuvia. Sittemmin kameroiden ohjaaminen, sensorit ja kuvanlaatu ovat parantuneet huomattavasti ja mahdollistaneet myös pimeäkuvauksen.
Vuoden 1945 jälkeen P-KR:n rajaosuudella on toiminut kaikkiaan kymmenen rajanylityspaikkaa, joista suurin osa on ollut tilapäisiä rajanylityspaikkoja rahtiliikenteelle. Ensimmäisenä avautui Ratavartio vuonna 1945, vuodesta 1971 lähtien Värtsilä. Maantieliikenteen rajanylitys siellä aloitettiin vuonna 1964 ja rajoitettu matkustajaliikenne mahdollistui vuonna 1988. Rajanylityspaikasta tuli kansainvälinen rajanylityspaikka 1.12.1995, mikä merkitsi ylittämisoikeutta myös muiden kuin Suomen ja Venäjän kansalaisille. Toukokuun alusta vuonna 2006 Niiralan rajatarkastusasema erotettiin Värtsilän rajavartioasemasta omaksi yksikökseen, kun passintarkastajat ja ylikulkuasiat eritytettiin muusta rajavartioinnista. Vuonna 1996 rajan ylitti Niiralassa 503 625 henkilöä. Kymmenen vuotta myöhemmin luku oli 986 683.
