Kalusto

Valtion öljyntorjunta-alukset

Suomessa ympäristövahinkojen torjunta perustuu nk. monitoimialuksiin. Aluksilla on oma päivittäinen pääasiallinen käyttöprofiili/tehtävät, mutta niihin on onnettomuustilanteita varten asennettu sisäänrakennetut öljynkeruujärjestelmät, jolloin ne pystyvät itsenäiseen öljyn keruuseen.

Suurin keräyskyky ja nopein vasteaika ovat Rajavartiolaitoksen (3 kpl) ja merivoimien (3 kpl) torjunta-aluksilla. Meritaito Oy:n omistuksessa on yhdeksän (9) alusta. Lisäksi Kotkassa ja Hiittisissä toimivat saariston yhteysalukset, joissa on sisäänrakennetut keruujärjestelmät. Ahvenanmaan maakuntahallinnolla on myös yksi (1) öljyntorjunta-alus. Näiden lisäksi vielä Arctia Oy:n Polaris-jäänmurtajassa on sisäänrakennetut öljyntorjuntalaitteet.

Öljyntorjunta-aluksen keräyskapasiteetti on riippuvainen kerättävän öljykerroksen paksuudesta ja viskositeetistä sekä öljyntorjunta-aluksen kulkunopeudesta. Keruutehtävässä öljyntorjunta-aluksen kulkunopeus on hyvin alhainen, vain 1-2 solmua. Nopeimmin torjuntatehtävään on saatavilla Rajavartiolaitoksen vartiolaivat, joista pääasiassa kaksi on jatkuvasti partiossa. Merivoimien aluksista yksi on aina neljän tunnin lähtövalmiudessa.

Aluskemikaalivahinkojen torjunta

Aluskemikaalivahinkojen torjuntakykyä tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kesken, mikä tulee ottaa huomioon myös uusien alusten varustelussa. Aluskemikaalivahingon torjunta on huomattavasti öljyä hankalampaa. Suomella on 2 monitoimialusta (Rajavartiolaitoksen Turva ja merivoimien Louhi), jotka voivat toimia torjuntatehtävässä aluskemikaalionnettomuuden sattuessa. Alukset voivat toimia paineistettuna vaarallisella alueella ja ne on varustettu kemikaalien keräämiseen tarkoitetuilla terästankeilla. Lisäksi Rajavartiolaitoksen 2 vartiolaivat Tursas ja Uisko voivat toimia vaarallisella alueella rajoitetusti.

Kemikaalien torjuntavalmiutta on kuitenkin yhä kehitettävä ja torjuntaviranomaisten yhteistoiminnan kehittämiseen, ohjeistukseen ja torjuntakoulutukseen on panostettava jatkossa entistä enemmän. Rajavartiolaitoksen ChemSAR-hankeessa laadittiin toimintamallit merellisiin HNS-onnettomuuksiin (Hazardous and Noxious Substances), joissa ihmishenkiä joudutaan pelastamaan kemikaalivaaralliselta alueelta.

Muu Itämeren alueen öljyntorjuntakalusto

Suuressa alusöljyvahingossa Suomi voi pyytää öljyntorjunta-apua myös naapurivaltioilta. Koko Itämeren alueella on noin 70 öljyntorjunta-alusta. Itämeren rantavaltioiden välisessä HELCOM-sopimuksessa on määritetty periaatteet, joiden mukaan apua voidaan pyytää ja antaa. Itämeren rantavaltiot harjoittelevat torjunta-alusten yhteistoimintaa vuosittain ns. Balex Delta -harjoituksessa. Nopeimmin apua on saatavilla naapurimaistamme Ruotsista, Venäjältä tai Virosta, joiden kanssa järjestetään myös alueellisia öljyntorjuntaharjoituksia vuosittain.