Hallintoyksikköjen kuvaukset
Lapin rajavartiosto
Lapin rajavartiosto on Rajavartiolaitoksen pinta-alaltaan suurin ja pohjoisin hallintoyksikkö. Sen valvottavana on kaikkiaan 1 608 kilometriä valtakunnanrajaa (Venäjän vastaista rajaa 380 km, Norjan rajaa 736 km ja Ruotsin rajaa 488 km).
Lapin rajavartioston esikunta sijaitsee Rovaniemellä. Esikunnan yhteydessä toimii myös johtokeskus. Rajavartioasemia on neljä: Muoniossa, Raja-Joosepissa, Ivalossa ja Sallassa. Rajatarkastusasemia on kaksi: Raja-Jooseppi ja Salla. Lisäksi varusmiehiä koulutetaan vaativiin kriisiajan rajaturvallisuus- ja tiedustelutehtäviin Rajajääkärikomppaniassa Ivalossa.
Lapin rajavartiostossa rajavartijoiden tehtäväkenttä on laaja. Lapin olosuhteet ja kansainvälinen toimintaympäristö haastavat monipuolisuudellaan. Lapin rajavartiostossa rajavartijat osallistuvat sekä rajavalvonta- että rajatarkastustehtäviin. Sallan ja Raja-Joosepin rajavartioasemilla rajatarkastustehtävät kansainvälisillä rajanylityspaikoilla ovat ympärivuotisia. Rovaniemellä, Ivalossa ja Muoniossa rajatarkastustehtävät painottuvat joulun ja talven ajan matkailusesonkeihin.
Kesäisin toiminnan painopisteenä ovat rajavalvontatehtävät itärajalla. Päätehtävän ohella rajavalvontapartioiden osaamista tarvitaan erä-, maastoliikenteen- ja ulkomaalaisvalvonnan tehtävissä Lapin alueella. Pitkien etäisyyksien HARVA-alueella Lapin rajavartioston partiot suorittavat myös kiireellisiä poliisitehtäviä ja pelastustehtäviä eri viranomaisten pyynnöstä.
Palvelusuransa alkuvaiheen jälkeen rajavartijat voivat hakeutua erityisosaamista vaativiin tehtäviin esimerkiksi koiranohjaajiksi, rajatarkastustoimialalla asiakirja- tai ajoneuvotutkijoiksi, rikostorjunnan tehtäviin tai sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin.
Työvuorot suunnitellaan johtokeskuksessa, rajavartio- ja rajatarkastusasemilla yleensä 3-5 päivän työputkiin. Kolmen viikon työjaksoissa tehdään yleensä 2-3 työputkea.
Lisää Lapin rajavartiostosta tästä linkistä
Kainuun rajavartiosto
Kainuun rajavartiosto vastaa Suomen sisäisen turvallisuusjärjestelmän osana rajaturvallisuudesta Kainuussa ja Koillismaalla noin 200 henkilön voimin. Valvontavastuulla on 406 kilometriä Suomen ja Venäjän välistä valtakunnan rajaa. Rajavartioston alueella toimii viisi rajavartioasemaa sekä neljä kansainvälistä rajanylityspaikkaa, joista kaksi on maarajalla ja kaksi lentoasemia.
Toimintaympäristö on tyypillistä Kainuulaista maastoa metsineen, soineen ja vaaroineen. Etäisyydet ovat pitkiä. Rajanylityspaikoilla tapahtuvan rajatarkastustyön ja valtakunnan rajalla suoritettavan partioinnin lisäksi valvontatehtäviä suoritetaan tänä päivänä myös raja-alueen tiestöllä sekä kunta- ja kaupunkikeskuksissa ja niiden lähettyvillä.
Kainuun rajavartiostoon valmistuvan rajavartijan ensimmäiset työtehtävät ovat tyypillisesti rajatarkastustyötä maarajan rajanylityspaikoilla tai partiomiehen tehtäviä rajapartiossa. Työtä tehdään ympärivuorokautisesti, mutta työvuorot painottuvat päiväsaikaan. Kokemuksen karttuessa rajavartijalla on Kainuussa hyvä mahdollisuus erikoistua eri tehtäväaloille, kuten esimerkiksi asiakirjatutkintaan, ajoneuvotutkintaan, rikostorjuntaan tai koiranohjaajaksi.
Kainuun ja Koillismaan alue on harvaan asuttua ja välimatkat ovat pitkiä. Rajojenvalvontatehtävänsä lisäksi Kainuun rajavartiosto osallistuu syrjäseutujen välttämättömien turvallisuuspalvelujen tuottamiseen muiden viranomaisten tukena. Esimerkkeinä voidaan mainita ensivastetoiminta sekä poliisin pyynnöstä suoritettavat kiireelliset poliisitehtävät.
Lisää Kainuun rajavartiostosta tästä linkistä
Pohjois-Karjalan rajavartiosto
Niiralan rajanylityspaikka
Tervehdys Niiralasta!
Valmistuimme Rajavartijan peruskurssilta 27 ja meitä aloitti täällä yhdeksän nuorempaa rajavartijaa. Ensimmäinen päivä kului esikuntaan sekä työyksikköön tutustuessa. Päivään sisältyi mm. tervetulopuhuttelu, varustautuminen sekä tutustumista uusiin työkavereihin.
Työtehtäviimme Niiralassa kuuluu pääsääntöisesti I-linjan rajatarkastukset. Pääsemme toteuttamaan työssämme myös II-linjan tarkastuksia, asiakirjatutkintaa, hallinnollisia työtehtäviä esimerkiksi sakkojen ja huomautusten kirjaamista sekä ulkomiehen tehtäviä, johon kuuluu mm. ajoneuvojen tarkastaminen.
Niiralan rajanylityspaikka on auki 24/7. Työmme on 3-vuorotyötä ja työvuoromme kestävät keskimäärin 8-12h. Yksi työjakso kestää kolme viikkoa ja se sisältää n. 11 - 13 työpäivää.
Niirala työpaikkana on ammattitaitoinen, kannustava ja helposti lähestyttävä. Työilmapiiri on iloinen, huumorintajuinen ja lämminhenkinen. Meidät uudet on otettu täällä hyvin vastaan ja on ollut ilo huomata, että ketään ei jätetä yksin ja apua saa aina, kun sitä tarvitsee.
Tervetuloa Niiralaan!
Terveisin,
Nuoremmat rajavartijat Mustonen ja Lappalainen
Lieksan rajavartioasema
Lieksan rajavartioasema sijaitsee Timitrassa, Lieksan keskustan kupeessa. Lieksan vartioasemalla työskentelee 31 rajavartijaa ja 12 rajakoiraa.
Lieksan alueella on valvottavana 100 km Euroopan Unionin ulkorajaa. Rajavalvontaa suoritetaan partioimalla jalan, koirapartiona, mönkijöillä, moottorikelkoilla, veneillä, hiihtäen ja ajoneuvopartiona tiestöllä. Valvontaa suoritetaan myös valvontatornista tähystämällä.
Partioinnin ohessa suoritetaan metsästys-, kalastus- ja maastoliikennelakien valvontaa sekä yhteistyössä poliisin kanssa toimimme yhteistoiminta-partioina. Yt-partioissa valvomme vesillä, maastossa sekä tiestöllä.
Meillä on myös koulutus ensivastetehtäviä varten. Olemme käyneet kaksipäiväisen ensivastekoulutuksen pelastuslaitoksella ja kyseisiä taitoja kerrataan vuosittain.
Yksi osa työtehtävistämme on rajatarkastukset. Lieksan alueelta löytyy Inarin tilapäinen rajanylityspaikka, jossa suoritetaan samat rajantarkastustoimenpiteet kuin muuallakin Unionin ulkorajalla.
Meillä Lieksassa hyödynnetään tasoitusvapaajärjestelmää, jonka ansiosta teemme kesällä enemmän työtunteja ja talvikaudella taas pidämme pidempiä vapaita. Viikonlopputyöt meillä painottuvat kesäkaudelle, joten talvella niitä on sitten vähemmän.
Työmme Lieksan rajavartioasemalla on vaihtelevaa ja monipuolista. Mielestäni on ilo työskennellä nuorempana rajavartijana Lieksan rajavartioasemalla.
Nuorempi rajavartija Mononen
Lisää Pohjois-Karjalan rajavartiostosta tästä linkistä
Kaakkois-Suomen rajavartiosto
Kaakkois-Suomen rajavartiosto on Rajavartiolaitoksen henkilömäärältään isoin hallintoyksikkö. Rajavartiostoon valmistuvien rajavartijoiden ensimmäinen työpaikka on rajanylityspaikka. Rajavartioston alueella sijaitsevat kolme liikennemäärältään itärajan vilkkainta rajanylityspaikkaa: Vaalimaa, Nuijamaa ja Imatra. Rajanylityspaikkojen rajatarkastusasemat ovat vahvuudeltaan noin 110–180 henkilön luokkaa. Rajanylityspaikat ovat auki ympärivuorokauden, ja työ on näin ollen kolmivuorotyötä.
Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella on myös ainut Suomen ja Venäjän välinen junien henkilöliikenteen rajanylityspaikka. Osa valmistuvista rajavartijoista tulee työskentelemään myös Vainikkalan rajatarkastusasemalla, joka vastaa junamatkustajien rajatarkastuksista. Vainikkalassa rajavartijan työhön kuuluu junassa tehtävät rajatarkastukset, ja työvuorojen aikana matkustetaankin Vainikkalan ja Helsingin väliä.
Muilla rajanylityspaikoilla rajavartijoiden tehtävät ovat pääasiassa rajatarkastusten tekemistä sekä rajanylityspaikkojen ulkovalvonnan tehtäviä. Myöhemmässä vaiheessa on mahdollista päästä erikoistumaan myös muun muassa asiakirjatutkintaan ja rikostiedustelutehtäviin. Myös työtehtävät rajavartioasemilla ovat mahdollisia. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kautta matkustaa vuosittain yli 7 miljoonaa rajanylittäjää, lisäksi rajavartijat huolehtivat Saimaan kanavan ja läheisten lentokenttien Schengen-alueen ulkopuolisten lentojen ja laivojen rajatarkastuksista.
Lisää Kaakkois-Suomen rajavartiostosta tästä linkistä
Suomenlahden merivartiosto
Suomenlahden merivartiostoon valmistuvien ensimmäinen työpaikka on Helsinki-Vantaan lentoasema.
Tarkempi kuvaus tulossa.
Lisää Suomenlahden merivartiostosta tästä linkistä
Länsi-Suomen merivartiosto
Länsi-Suomen merivartioston toiminta-alue ulottuu Hangosta Kemin seudulle asti, mukaan lukien Ahvenanmaa. Alueella on 10 kansainvälistä rajanylityspaikkaa ja valvottavaa aluevesirajaa on 530 mpk ja maarajaa 48 km. Turussa sijaitsevan esikunnan ja sen yhteydessä toimivan johto- ja meripelastuskeskuksen (MRCC Turku) lisäksi merivartiostoon kuuluu 10 merivartioasemaa ja kaksi vartiolaivaa.
Länsi-Suomen merivartiosto (LSMV) vastaa valvonta-alueensa rajavalvonnasta, rajatarkastuksista, meripelastuksesta, merellisestä valvontatoiminnasta, merellisten ympäristövahinkojen torjunnasta sekä kalastuksen ja metsästyksen valvonnasta yhteistoiminnassa muiden viranomaisten ja vapaaehtoisten järjestöjen kanssa.
Länsi-Suomen merivartioston toiminta-alue on kaksikielinen ja sen vuoksi vaaditaan hyvää kummankin kotimaisen kielen taitoa.
Kesäisin liikutaan saaristossa enimmäkseen venekalustolla. (partiovene, nopeavene) Tehtäviin kuuluu meripelastus, vesiliikenteenvalvonta sekä virka-avun antaminen muille viranomaisille. Talvella on hiljaisempaa ja aikaa käytetään kaluston ja varusteiden huoltoon sekä henkilöstön kouluttamiseen. Talvella työllistää myös saaristolaisten sairaankuljetukset sekä jäihin joutuneiden henkilöiden pelastaminen. Kelirikon aikaan ilmatyynyalus on korvaamaton kulkuneuvo saaristossa liikkumiseen.
Merivartioasemilla töitä tehdään useamman päivän putkissa, jolloin myös vapaita on useampi päivä, normaalisti noin 5 päivää töitä, 5 päivää vapaata. Työvuoroihin sisältyy varallaoloja (useimmiten iltaisin ja öisin), joka tarkoittaa, että työajan ulkopuolella ollaan valmiudessa lähtemään keikalle tarvittaessa. Tästä johtuen asemalla täytyy yöpyä, mikäli ei asu lähellä. (lähtövalmius varallaolosta riippuen 30min-60min).
Kuvassa merivartioasemien tavallisimmat ”työkalut” eli partiovene (pv) ja nopeavene (nv).
Lisää Länsi-Suomen merivartiostosta tästä linkistä
Vartiolentolaivue
Vartiolentolaivue vastaa Rajavartiolaitoksen ilmailusta ja laivueen toiminta-alueena on koko Suomi. Vartiolentolaivueen ilma-alukset osallistuvat lisäksi kansainvälisiin operaatioihin esimerkiksi Välimeren alueella. Vartiolentolaivueella on kolme tukikohtaa, jotka sijaitsevat Helsinki-Vantaalla, Turussa ja Rovaniemellä. Ilma-aluskorjaamo sijaitsee Helsingin tukikohdan yhteydessä. Vartiolentolaivueella on käytössään valvontalentokoneita sekä helikoptereita. Vartiolentolaivueen ilma-aluskalusto on hälytysvalmiudessa 24/7 vuoden jokaisena päivänä.
Vartiolentolaivueen tehtäväkenttä on hyvin laaja. Vartiolentolaivueen ilma-aluksilla suoritetaan mm. rajojen valvontaa, meripelastustehtäviä, ensihoitotehtäviä, ympäristönvalvontatehtäviä sekä erilaisia muiden viranomaisten tukemiseen liittyviä tehtäviä, kuten maastopalojen sammutusta ja kadonneiden henkilöiden etsintää. Vartiolentolaivueen henkilöstö koostuu eri alojen ammattilaisista, jakaantuen hallintoon, operatiiviseen lentotoimintaan (= lentomiehistöt) sekä lentotekniseen henkilöstöön. Operatiivisesta lentotoiminnasta vastaavat lentomiehistöt tekevät päivystysluonteista vuorotyötä sekä arkisin että viikonloppuisin. Hallinto- ja lentoteknisissä tehtävissä työskentelevät (pl. lentomekaanikot) henkilöt tekevät töitä pääsääntöisesti arkipäivisin.
Rajavartijan peruskurssin ilma-alushuolto-opintosuunta valmistaa opiskelijan ilma-alushuollon työtehtäviin. Poiketen muista rajavartio- opintosuunnista tulee ilma-alushuolto-opintosuunnalle valitulla opiskelijalla olla ilmailuviranomaisen hyväksymä lentokoneasentajan perustutkinto suoritettuna ennen koulutukseen pääsyä, koska Vartiolentolaivue operoi siviili-ilma-aluksilla.
Valmistuessaan kurssilta rajavartijaksi ilma-alushuollon tehtävät alkavat Vartiolentolaivueen ilma-aluskorjaamolla ilma-alushuoltotehtävissä kartuttamalla osaamista vartiolentolaivueen ilma-aluskalustosta sekä näiden tyyppikoulutuksella. Huoltomekaanikon lupakirjan saatuaan yleisin jatkotehtävä rajavartijalle on lentomekaanikon tehtävät jotka alkavat pienemmistä helikoptereista jatkuen aina laivueen suurimpaan kalustoon, eli H215 Super Puma helikopteriin. Vartiolentolaivueen mekaanikkona on mahdollisuus työskennellä myös jatkuvan lentokelpoisuuden hallinnassa, jossa suunnitellaan ilma-alusten huollot ja ylläpidetään teknistä kirjanpitoa. Kokemuksen karttuessa ja jatkokoulutuksia saatuaan rajavartijamekaanikot toimivat myös esimerkiksi työnjohtajina ilma-aluskorjaamoilla tai lentoteknisten ryhmien johtajina. Rajavartijamekaanikon on myös mahdollista opiskella itselleen laajempaa osaamista upseerikoulutuksessa tai siviilissä, jolloin uramahdollisuudet laajenevat upseerin tai erikoisupseerin tehtävissä. Tällaisia tehtäviä ovat mm. korjaamopäällikön, tarkastuspäällikön ja lentoteknisen yksikön päällikön tehtävät.
Lisää Vartiolentolaivueesta tästä linkistä
