Rajavyöhyke

Rajajärjestyksen valvomiseksi ja rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi Suomen Venäjän vastaisella rajalla on rajavyöhyke. Rajavyöhykkeen leveys on maalla enintään kolme ja merellä enintään neljä kilometriä.

Rajavyöhykkeellä liikkuminen on luvanvaraista, ja ilman lupaa se on rangaistavaa.

Rajavyöhykkeen takaraja on merkitty maastoon keltaisilla rajavyöhyketauluilla, puihin ja pylväisiin maalatuilla tai kiinnitetyillä keltaisilla renkailla, tai teille ja kulku-urille sijoitetuilla puomeilla. Vesistöissä merkkeinä käytetään keltaisia viittoja, poijuja ja linjataulupareja.

Rajavyöhyke on tarkemmin määritelty Valtioneuvoston asetuksessa rajavyöhykkeestä ja rajavyöhykkeen takarajasta.

Rajavyöhykeluvan hakeminen

Rajavyöhykkeellä tapahtuva toiminta edellyttää rajavyöhykelupaa. Rajavyöhykelupaa haetaan kirjallisesti kyseisen alueen vartioston esikunnalle tai vartioasemalle suunnatulla hakemuksella. Hakemus voidaan toimittaa henkilökohtaisesti, postin, lähetin, asiamiehen tai avustajan välityksellä tai sähköisesti.

Sähköinen asiointi tapahtuu lomake.fi-palvelussa. Sähköinen asiointi vaatii tunnistautumisen varmennekortilla tai verkkopankkitunnuksilla. Rajavartiolaitos suosittelee sähköisen asiointimahdollisuuden hyödyntämistä.

Rajavyöhykeluvan hakijan on esitettävä hakemuksessaan selvitys henkilöllisyydestään, yhteystiedoistaan sekä perusteista luvan antamiseksi. Lupa-asian käsittely on maksuton.

Rajavyöhykelupahakemus lomake.fi-palvelussa
Tulostettavat lomakkeet rajavyöhykeluvan hakemiseen

Rajavyöhykeluvan myöntäminen

Rajavyöhykelupa annetaan, jos siihen on asumisesta, työstä, ammatista, elinkeinosta, liiketoiminnasta tai harrastuksesta johtuva hyväksyttävä syy eikä luvassa annetun oikeuden käyttämisestä ilmeisesti aiheudu erityistä vaaraa rajajärjestyksen tai rajaturvallisuuden ylläpitämiselle. Erityisesti harrastustoimintaan liittyvissä lupahakemuksissa on perusteltava, miksi toiminnan tulisi tapahtua juuri rajavyöhykkeellä.

Rajavyöhykelupa on joko toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen. Toistaiseksi voimassaoleva rajavyöhykelupa annetaan esimerkiksi rajavyöhykkeellä asuvalle asuinrakennusta tai kiinteistöä hallitsevalle tai rajavyöhykkeellä vakituisesti työskentelevälle hakijalle. Muulloin annetaan määräaikainen rajavyöhykelupa enintään viideksi vuodeksi.

Lapin rajavartiosto käsittelee Inaria, Sallaa, Savukoskea ja Sodankylää koskevat hakemukset.

Kainuun rajavartiosto käsittelee Kuhmoa, Kuusamoa ja Suomussalmea koskevat hakemukset.

Pohjois-Karjalan rajavartiosto käsittelee Ilomantsia, Joensuuta, Kiteetä, Lieksaa, Tohmajärveä ja Parikkalan kunnan Pyhäjärven vesialuetta koskevat hakemukset.

Kaakkois-Suomen rajavartiosto käsittelee Imatraa, Lappeenrantaa, Miehikkälää, Parikkalaa (pl. Parikkalan kunnan alueella sijaitsevan Pyhäjärven vesialue), Rautjärveä ja Ruokolahtea sekä Virolahden maa-aluetta koskevat hakemukset.

Suomenlahden merivartiosto käsittelee Haminaa, Kotkaa ja Virolahden merialuetta koskevat hakemukset.

Lupaehtoja

Rajavyöhykelupaan voidaan sisällyttää rajajärjestyksen ja rajaturvallisuuden ylläpitämisen kannalta välttämättömiä ehtoja, jotka koskevat rajavyöhykkeellä tapahtuvaa toimintaa tai liikkumista. Rajakaistalla ja rajavedessä liikkumiseen ei pääsääntöisesti myönnetä lupia.

Rajavyöhykettä koskevien säännösten noudattamista valvovat Rajavartiolaitos, Poliisi ja Tulli. Rajavyöhykelupa on pidettävä mukana. Se on pyydettäessä esitettävä rajavartiomiehelle, poliisimiehelle tai tullimiehelle. Lupa voidaan peruuttaa, jos luvanhaltija sitä pyytää, syyllistyy rikokseen, rikkoo lupaehtoja tai vyöhykesäännöksiä.

Lisätietoja antavat vartiostot.