Meripelastus

Meripelastus on ihmishenkien pelastamista ja turvaamista hätä- ja vaaratilanteissa merialueella. Siihen sisältyy monenlaisia tehtäviä, kuten merihätään joutuneiden laivojen ja veneiden auttaminen, onnettomuuksien ennaltaehkäisy, kadonneiden etsintä, lääkärikonsultaatiot ja sairaankuljetukset meri- ja saaristoalueilta. Perusteet näiden tehtävien suorittamiseen on säädetty kansainvälisin sopimuksin, sekä kansallisin laein ja asetuksin. Lisäksi meripelastuksesta on annettu sisäministeriön ohje (Meripelastusohje).

Omaisuuden, kuten veneiden tai laivojen, pelastaminen ei ole meripelastusta, vaan sen pelastamisen hoitavat pääsääntöisesti kaupalliset yritykset.

Meripelastukseen osallistuu Rajavartiolaitoksen lisäksi muut meri- ja rannikkoalueella toimivat viranomaiset ja vapaaehtoiset. Lisäksi meripelastustehtävissä voidaan käyttää apuna merialueella liikkuvia aluksia tai ilma-aluksia.

Suomessa meripelastuksesta vastaa Rajavartiolaitos ja sitä johdetaan meripelastuksen johtokeskuksista Turusta tai Helsingistä.

Meripelastustoimen perusteet

Kansainväliset

• Kansainvälinen yleissopimus etsintä- ja pelastuspalvelusta merellä sekä sen muutokset (SopS 89/1986), ” Hampurin sopimus”, asettaa vähimmäisvaatimukset toimivalle meripelastusjärjestelmälle. Pyrkii edistämään meripelastuspalveluun osallistuvien kansainvälistä ja kansallista yhteistoimintaa.
• Kansainvälinen yleissopimus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuodelta 1974 lisäyksineen (SopS 11/1996), ”SOLAS-sopimus”, sisältää yleisen velvollisuuden meripelastustoimen järjestämisestä.
• Kansainvälisen merenkulkujärjestön ja kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön yhteinen lento- ja meripelastuskäsikirja, ”IAMSAR” (International Aeronautical and Maritime Search and Rescue Manual), pyrkii harmonisoimaan meripelastuksen organisointia, toimintamalleja ja yhteistoimintaa eri osapuolten välillä.

Kahdenväliset

• Suomi on Hampurin sopimuksen mukaisesti sopinut Viron, Venäjän ja Ruotsin kanssa meripelastustoimen vastuualueiden rajoista sekä meripelastukseen liittyvistä yhteistoimintajärjestelyistä erillisillä lento- ja meripelastuksen kahdenvälisillä sopimuksilla ja niitä täydentävillä vastuuviranomaisten välisillä pöytäkirjoilla.

Kansalliset

• Meripelastuslaki (1145/2001). Lakia sovelletaan merellä vaarassa olevien ihmisten etsimiseen ja pelastamiseen, heille annettavaan ensiapuun sekä tilanteisiin liittyvän radioviestinnän hoitamiseen. Tätä toimintaa kutsutaan meripelastustoimeksi.
• Valtioneuvoston asetus meripelastuksesta (37/2002). Täydentää sekä tarkentaa meripelastuslakia niiltä osin mitä laissa on säädetty.
• Sisäministeriön antama ohje meripelastuksesta lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten pohjalta, Meripelastusohje.