Kurt Martti Wallenius
Kurt Martti Wallenius (* 1893 † 1984)
Kurt Martti Wallenius matkasi lokakuussa 1915 Saksaan 27. Jääkäripataljoonaan ja hän mm. osallistui Misse-joen taisteluihin. Jääkäripataljoonan riveissä hän yleni maaliskuussa 1916 Gruppenführeriksi. Kansalaissotaan hän osallistui joukkueenjohtajana Tervolassa ja Torniossa ja hänet määrättiin Kuolajärvelle ja Kuusamoon koottujen joukkojen päälliköksi. Hän johti koillisrintaman taisteluita maaliskuusta lokakuuhun 1918.
Kansalaissodan jälkeen Wallenius järjesti koillisrintaman joukoista Sallan Rykmentin ja toimi sen ja Lapin I Rajavartiopataljoonan ja Lapin rajavartioston komentajana 1918-1921.
Walleniuksen ja Aleksi Hihnavaaran "Moskun" yhteiset erämaavaellukset ovat jääneet nykysukupolville eränkäynnin klassikoiksi. Erääksi pulmaksi muodostui kuitenkin 1920-luvun vaihteen suhtautuminen Petsamon ja Nuortin koltta-saamelaisiin, joiden väitettiin varastelevan poroja inarilaisilta ja sodankyläläisiltä. Walleniuksen johdolla tehdyt rangaistusretkikunnat kävivät noutamassa poroja takaisin koltilta. Noilla rajamatkoilla oli Walleniuksen mukana usein Mosku.
Rajakomendantin tehtävistä Wallenius siirtyi Haminaan, sieltä Berliiniin yleisesikuntaupseerikurssille ja takaisin Suomeen. Kenraalimajuriksi hänet ylennettiin vuonna 1930. Walleniuksen toimintaa 1930-luvun alussa leimasivat äärioikeistolaiset toimet ja suhteet Lapuan liikkeeseen, jonka johdosta hän joutui mm. kahdesti tutkintovankeuteen yhteensä puoleksitoista vuodeksi.
Joulukuussa 1939 Mannerheim määräsi Walleniuksen muodostetun Lapin Ryhmän komentajaksi. Walleniuksen johdolla lukumäärältään ylivoimaisten neuvostojoukkojen hyökkäykset torjuttiin niin Sallan kuin Petsamon suunnalla.
Talvisodan jälkeen Wallenius asettui perheineen eläkkeen turvin asumaan vanhaa savottakämppää Rovaniemen maalaiskunnan Marrasjärvellä. Wallenius kirjoitti paljon: kirjoja, käännöstekstejä ja lehtiartikkeleita. Walleniuksen lapinaiheiset kirjat ovat alan kirjallisuuden klassikoita.
Tästä linkistä Wikipedian Wallenius-sivuille>>>