Hallintoyksiköt > Kainuun rajavartiosto > Historia > Kainuun rajavartiosto Kajaanin Leirimäellä

Kainuun rajavartioston historiaa Lerimäellä

Kajaanin Lehtikankaalla on Leirimäkenä tunnettu alue, jossa Kainuun rajavartioston esikunta sijaitsee. Kajaanista johdetaan Kainuun ja Koillismaan itärajan rajaturvallisuuden ylläpitoa.

Leirimäen tarina alkaa vuodesta 1881, mutta perustuu vuoteen 1879, jolloin Venäjän Keisari Aleksanteri II vahvisti asevelvollisuuslain voimaantulon Suomen suuriruhtinaskunnassa. Tuon lain perusteella määrättiin, että jokaiseen reservipiiriin sijoitetaan reservikomppania. Kajaanin kaupunki anoi vuonna 1881, että Kajaaniin Lehtikankaan "Leirimäelle" sijoitettaisiin Oulun 4. tarkka-ampujapataljoonan reservipiirin reservikomppania. Komppania perustettiin ja sen nimeksi tuli Kajaanin 16. reservikomppania. Kesäkuussa vuonna 1883 rakennukset olivat valmiina ja ensimmäiset alokkaat astuivat palvelukseen 6.7.1883. Palvelu reservikomppaniaan määrätyillä kesti kolmena kesänä yhteensä 90 vuorokautta. Muun ajan asevelvolliset olivat kotonaan.

Vuonna 1901 säädettiin uusi asevelvollisuuslaki, joka lakkautti Suomen oman sotaväen ja Kajaanin 16. reservikomppania lakkasi olemasta vuoden 1902 aikana. Kajaanin kaupunki anoi Lerimäen aluetta takaisin omaan käyttöönsä Suomen senaatilta, mutta anomusta ei hyväksytty.

Vuosina 1902 - 1920 Leirimäellä oli mm. Metsähallituksen Sotkamon hoitoalueen aluemetsänhoitajan ja Kajaanin maalaiskunnan nimismiehen virkatalo. Alueella asui perheineen ja sitä hoiti vuoteen 1921 saakka 16. reservikomppanian viimeinen varusmestari Kaarlo Oikarinen.


Leirimäen kasarmialueen komea portti vuonna 1939.

Rajavartiolaitoksen perustaminen ja Kainuun rajavartioston sijoittuminen Kajaaniin

Kaksi vuotta Suomen itsenäistymisen jälkeen käytiin sotalaitoksen johdon, maaherrojen ja hallituksen välisiä neuvotteluja. Niiden lopputuloksena 21.3.1919 pidetyssä istunnossaan valtioneuvosto päätti perustaa rajavartiolaitoksen valvomaan rajarauhan turvaamista. Rajavartiolaitos, sotilaallisesta luonteestaan huolimatta, on kuulunut alusta alkaen sisäasiainministeriön alaisuuteen.

Rajavartiolaitosta perustettaessa vuonna 1919 Kainuun rajavartiosto sai Lerimäen alueen rakennuksineen käyttöönsä ja sen käytössä se on ollut lukuun ottamatta sotien aikaa, jolloin koko rajavartiolaitos oli liitettynä puolustusvoimiin ja myös Leirimäen alue oli puolustusvoimien käytössä.

Entisen reservikomppanian päällikön ja varusmestarin yhteinen asuinrakennus oli Kajaanin maalaiskunnan nimismiehen virkatalona aina vuoteen 1920 saakka, jolloin Kainuun rajavartiosto sai sen haltuunsa. Lisäksi sai rajavartiosto vanhan ampumarata-alueen Lehtikankaan takaa Kylmän tien varrelta.

Vuosikymmenten saatossa Leirimäen alueelle on muodostunut Kainuun rajavartioston tarvitsemien toimintojen vuoksi eri aikakausina rakennetuista taloista ja rakennuksista hyvin vivahteikas kokonaisuus. Esikunta-alueen historiasta Lerimäellä kertoo tänä päivänä muun muassa suojeltu rakennuskokonaisuus, johon kuuluvat mm. presidentti J. K. Paasikiven tyttären Annikki Paasikiven suunnittelma vanha sotilaskoti v. 1925, vanha päävartio v. 1925 ja perinneportti sekä komentajan virkatalo v. 1926. Sotilaskotirakennus ja päävartio on entisöity 1920-luvun ulkoasuun. Sisäänkäynti Leirimäen alueelle on ollut 1920-luvulla rakennusten välissä sijainneesta, vuonna 2001 uudelleen vanhan mallin mukaan rakennetusta perinneportista.

Kainuun rajavartioston hallinnassa on ollut noin 16 hehtaarin suuruinen alue rakennuksineen Kajaanin kaupungin laidalla, ja myöhemmin kaupungin laajentuessa ihan sen kainalossa. Uuden vuosituhannen tuomien muutosten myötä Rajavartiolaitoksen hallinnassa ollut maa-alue rakennuksineen on siirtynyt Senaatti-kiinteistölle vuoden 2008 alussa. Kainuun rajavartiosto on vuokrannut Senaatti-kiinteistöltä kolme rakennusta.

Kajaanin kaupunki järjesti Lehtikankaan ja Leirimäen alueen kehittämiseksi suunnittelukilpailun vuonna 2008.

Leirimäellä toimii nykyisin Kainuun rajavartioston lisäksi useita pieniä yksityisiä yrittäjiä.

Lähteitä:

  • Daavittila, Jukka: Kainuun rajavartioston esikunta-alueen historia, painamaton materiaali. Kainuun rajavatiosto, Kajaani, 2000.
  • Hyvärinen, Antti: Arvokasta ja tarkoituksenmukaista, Kainuun Sanomat 25.5.2008.
  • Kalliokoski, Maria: Toiveet Rajan alueesta korkealla, Kainuun Sanomat 3.6.2008.
  • Rajalla, 2006: = KAINUUN RAJAVARTIOSTO Rajalla 1919-2005. Kainuun rajavartiosto, toim. Mikko Juntunen, Kainuun sanomat Oy, 2006.